keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Tennis

Lähtö Teksasista oottaa 8 päivän päästä, jonka takia tää jää aika varmasti mun viimiseks postaukseks ennen Suomeen paluuta, vaikka asiaa riittäiskin paljon. Oon päättäny omistaa nää viimiset hetket täällä elämiseen, mutta lupaan päivitellä blogia vielä muutaman viikon päästä uudestaan.

En oo mitenkään älyttömän paljoo avautunu tällä puolella mun kevätlukukauden harrastuksesta nimittäin tenniksen pelaamisesta. Mä kärsin loukkaantumisista sen verran maastojuoksun ja futiksen jäljiltä, että tää oli melkeinpä ainoo vaihtoehto urheilun osalta mitä mulla oli jäljellä. Ennen tänne tuloa multa ei siis löytyny minkäänlaista tenniskokemusta, mut huomasin kuitenkin kehittyväni suht nopeesti lyhyessä ajassa ja samaa palautetta kuuli monelta muultakin. Ja jos sitä harkitsee yhtenä lajivaihtoehtona niin todellakin suosittelen, koska ite tykkäsin tosi paljon!

Meidän koulussa tenniksen pelaamista ei oteta erityisen vakavasti, jonka takia mun oli helppo päästä mukaan joukkueeseen joulun jälkeen. Oppilaita vähän tuli ja meni omia aikojaan tunnin aikana, mutta tää toimi mullekin enemmän sellasena sosiaalisena tuntina, mistä oli taaskin hyötyy mun kielitaidon osalta.



Viimisimpänä meillä oli tennis banquet eli tenniksen päätösjuhla muutama viikko sitten, josta löytyy muutama kuva alempaa.

torstai 11. toukokuuta 2017

Kuukausi jäljellä

Kuukaus enää jäljellä! Fiiliksistä en osaa avautuu sen enempää, kun en itekkään pahemmin tiiä mitä ajatella. Mutta tässä kuvat mun tekemisistä viimesten neljän viikon ajalta.

Mut kutsuttiin yks viikonloppu brasilialaisiin juhliin, mikä oli tosi kiva kokemus! Pääsin myös maistamaan feijoadaa, jonka kerrottiin olevan kaikkein kuuluisin ja perinteisin ruokalaji Brasiliassa, joka koostuu mustista pavuista, sianlihasta ja riisistä, ja yleensä sivuun lisätään myös appelsiini.

1) Whataburger on iso juttu Teksasissa 2) Mentiin Texas Starsien vikaan peliin ja sain Gavin Bayreutherin lippiksen jeees 3) Lowkey studying
 1) Me käytiin ruokaostoksilla ja pieniä pusseja kerty ainakin muutama kymmenen kappaletta. En vielkään ymmärrä miks ne muovipussit voi olla yhtään isompia kun se taito osataan kaikissa muissa asioissa. 2) Going to the beach 3) Nää mun rusketusrajat on ihan järjettömät... Viimisimpänä mun olkapäiden iho alko kuoriutua palamisen takii, jonka seurauksesta oon nyt ihan läikikäs.

1) Osa porukasta, joiden kaa lähettiin Port Aransasiin 2) Laia 3) S'mores nam


Prom -kuvien jatko-osaa
Vuoden viiminen vaihtaritapaaminen. Joidenkin kaa tullaan näkemään vielä Exploriuksen Year Ending Campilla, mut suurimman osan kanssa tää oli sit tässä :(

Myös Austinissa on tullu käytyä muutaman kerran tän kuukauden aikana, joista toisella kerralla siellä oli meneillään Pecan Street Festival, jossa soitettiin paljon livemusiikkia (Austin on myös tunnettu maailman johtavana livemusiikin kaupunkina). Illalla me käytiin auringonlaskun aikaan kattomassa lepakoiden parvena lähtöä, mikä oli yks asia, jonka halusin vielä täällä ollessa toteuttaa. Kuvaa siitä ei pystyny kauheen hyvin ottamaan, mut oli ihan sika kiva kokemus!

Paola halus mun maistavan brasilialaista açaí (suomennettuna paranassai?) marjaa, josta mä en ollu kuullu ikinä aikasemmin, mut oli tosi hyvää! Oon kyllä tän vuoden aikana päässy kokeilemaan vaikka mitä haha. Plus voisin asuu täällä ihan vaan näiden auringonlaskujen takia.

1) Mansikoita ja suklaata AH 2) In-n-out on ollu mun bucket listalla koko vuoden ajan ja vihdoinkin pääsin käymään siellä. Oli hyvää! 3) Lisää synttäreitä

perjantai 5. toukokuuta 2017

PROM

Oon oottanu promia innolla jo monen vuoden ajan, vaikka valmistelut jäi siitä huolimatta vähän viimetinkaan. Viime viikonloppuna mä pääsin siis kokemaan mitä amerikkalaisimmat tanssit, jotka meiän koulu järjesti hotellissa Austinissa.

Aamulla kävin laittaa hiukset kampaajalla, jonka jälkeen laittauduttiin mun kaverin Paolan luona. Me saatiin jännittää säätä ihan loppuun asti, koska tän oli just meiän tuurilla tarkotus olla ainut sateinen päivä koko kuukauden aikana, mut onneks me säästyttiin siltä tältäkin erää. Iltapäivällä me sit tavattiin kuuden hengen porukan kanssa golf-kentällä, jossa otettiin muutamat kuvat ja lähettiin hotellin vieressä sijaitsevaan italialaiseen ravintolaan syömään. Ravintolassa ja tansseissa meiän mukaan liitty vielä enemmän ihmisiä, joiden kanssa vietettiin loppuilta. Ite tanssit ei ollu mitenkään erityisen ihmeelliset, mut tykkäsin paljon ja en tuu kyllä heti unohtamaan!