sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Thanksgiving in Arkansas

Vihdoinkin me saatiin koulusta lomaa näin 3 kuukauden tauottoman opiskelun jälkeen. Senpä takia me suunnattiin mun isäntäperheen kanssa kiitospäivän ajaks Arkansasiin Gregin isän luokse. Odotettavissa oli 9 tunnin ajomatka, joka veny lopulta 12 tunniks kaikkine pysähdyksineen.

Mun ensivaikutelma Arkansasista ekan päivän perusteella oli aika mielenkiintonen. En päässy kokemaan mitään wow-elämystä, koska tuntu, että olin takas Suomessa maisemien takia, mutta ihmiset vaikutti tosi erilaisilta. Me tavattiin Gregin isä paikallisessa ravintolassa sinä iltana kun saavuttiin, jolloin katoin ekaa kertaa että mihin oikein olin tullu. Mä kuulin ympäriltä pelkästään sitä eteläistä aksenttia, jota luulin löytäväni enemmän Teksasista, puhelimessa ei ollu kenttää viimesten 40 kilometrin säteellä ollenkaan, kylästä löyty tasan tarkkaan yks ruokakauppa ja mun ympärillä istu ainoastaan maastokuviovaatteisia ihmisiä, jotka oli just tullu metsästysretkeltä. Näiden päivien myötä opin, että metsästys on iso juttu Arkansasissa, koska nää ei todellakaan jääny viimisiks mun kohtaamiks metsästäjiks ton reissun aikana. Ja ei ihme, koska saalista varmasti riitti, sillä mä bongasin kymmeniä peuroja tän viikon aikana, joiden lisäks myös pesukarhuja ja kettuja näky teiden varsilla.

Ravintolalta me ajettiin Gregin isän talolle, joka oli niin pitkällä metsässä että. Kylän keskustasta meni autolla kapeita metsäteitä ajellessa noin 20 minuuttia ja matkan varrella näkyi just ja just 2 taloa. Yöt me kuitenkin nukuttiin hotellissa Hot Springs nimisessä kaupungissa 40 minuutin ajomatkan päässä tuolta talolta. Oli siinä aina ravaamista, mutta toi oli hauska kokea!

Ajettiin Dallasin keskustan läpi, joka sijaitsee noin 4 tunnin päässä meiltä.


Näkymiä hotellista. Hot Springsin pääkatu sijaitsi tästä muutaman sadan metrin päässä vasemmalla.
Ah kuinka nautin hotellin aamupalasta joka päivä! Oli ihana syödä tuoreita hedelmiä pitkästä aikaa ja ennen kaikkea juoda appelsiinimehua!

Hot Springs Towerin näkymät antaa ihan hyvän kuvan siitä miten paljon niitä puita tosiaan riitti.

Hot springs on saanu nimensä kirjaimellisesti kuumista lähteistä. Tuolla kylän keskustassa jopa viemäreistä tuli kuumaa höyryä kaduille ja tottakai lähteissä oli polttavaa vettä, joka sai ne höyryämään. Toi vesi on myös niin puhdasta, että sitä sai hakea kanistereihin ja viedä kotiin muuhun hyötykäyttöön. Yks katu oli omistettu kokonaan vanhanaikasille spa-rakennuksille, jotka oli käytössä viime vuosituhannella näiden kuumien lähteiden ansiosta ja yhden toiminta pyöri edelleen!

Turistikierrosta Hot Springsin keskustassa:
Torstaina oli itse Thanksgiving, jollon me lähettiin aamusta Gregin isän luokse ja vietettiin siellä koko päivä. Katottiin Macy's kiitospäivän paraatia, amerikkalaista jalkapalloa ja laitettiin ruokaa. Me saatiin perinteisesti kalkkunaa, kinkkua, perunamuusia, laatikoita, maissia, kananmunaa ja jälkkäriks suklaa- ja kurpitsapiirakkaa. Gregin veli perheineen oli tullu myös paikan päälle Coloradosta ja vietettiin niiden kanssa yhessä aikaa aina lauantaihin asti.

Seuraavissa kuvissa näkyy Thanksgiving-päivällisen lisäks maisemia takapihalta melkein 400 metrin korkeudesta. Niissä puitteissa oli ihan mukava viettää aikaa!
Yllätyin miten paljon Arkansas näyttää Suomelta. Ne pienet metsätiet, joita tuli monet kerrat ajeltua, muistutti tosi paljon kotimaisemia! Ainoo eroavaisuus oli se, että korkeusvaihteluita oli paikoittain enemmän, mutta oli ainakin kiva päästä näkemään ruska tänkin vuoden aikana, koska lehdet pysyy Teksasissa vihreinä vuoden ympäri. Pääsin taas pitkästä aikaa pukeutumaan lämpimästi, koska asteita oli vaan 10, mikä nyt taas täällä asustaneena tuntu tosi kylmältä. Tulipa mun farkkutakillekin käyttöä ekaa kertaa sit Helsinki-Vantaan lentokentän jälkeen haha!

Nyt ollaan palauduttu 5 päivän reissulta ja pääsen nauttii vielä viimisestä lomapäivästä ennen maanantain koulunalkua. Mieluiten mä vielä jatkaisin lomailua, mut onneks joululomaan ei oo enää pitkä aika.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Dress code

Thanksgiving break alko täällä viimeviikon perjantaina, joten ollaan tällä hetkellä ajelemassa mun isäntäperheen kanssa Arkansasiin Gregin (host isän) isän luokse. Ajomatkaa on pysähdykset mukaan lukien sellaset 9 tuntia, joten mun oli pakko keksiä joku aihe mistä kirjottaa.

Meidän koulussa on dress code, johon yleisimmin kuuluu nää säännöt: olkaimien pitää olla vähintään 3 sormen mittaset, housujen pitää ylettyä ainakin siihen saakka, johon kädet yltää kun ne on laitettu rennosti sivuille, ei hattuja tai huppuja päässä eikä sopimattomia tekstejä tai reikiä missään vaatekappaleissa (koskee myös farkkuja). Meidän koulussa näiden noudattamista tarkkaillaan, mutta yli 2000 oppilasta on vaikee valvoo samanaikasesti, joten niistä pääsee myös helposti livahtamaan.

Eniten mua hermostutti farkkujen pitäminen ennen tänne tuloa, koska loppukesästä oli melkein 40 astetta. Siitä kyllä pääs nopeesti yli, koska tajusin, että koulussa on ihan järkyttävän kylmä ilmastointi ja sinne oikeesti jäätyy! Bussin odottaminen kovassa helteessä koulupäivän päätteeks saattaa olla sitten asia erikseen, mutta farkuilla ja hupparilla en pärjää ees sisätiloissa ilman kylmyydestä valittamista.

Mutta sit itse aiheeseen. Pukeutuminen täällä ei mitenkään erityisesti poikkee Suomesta, mut kyllä joitain ihmisryhmiä erottaa ja joiden vaatteet pistää silmään. Nauroin näiden juttujen todellisuudelle, koska niitä oikeesti näkyy ja paljon!

Monilla näkyy Jansportin reppu ja muutenkin sellaset jätti-isot reput on tungettu ihan täyteen siihen asti, että se näyttää jota kuinkin tolta kuvalta oikeella.
Jokaikinen ainakin mun koulussa omistaa sandaalit. Keskimmäisiä oon nähny eniten ja en kyllä ymmärrä sit yhtään.
Ehdottomasti yleisimmät vaateyhdistelmät tytöillä! Leggingsit ja yli-iso huppari. Ja niken mustat shortsit ja iso t-paita! Tästä ei pääse yli eikä ympäri.
Jotkut on sitten edellisten vastakohta ja panostaa kouluun tällä tavalla. Bootseja mekon kanssa näkyy suht usein.
Cowboy-tyyliä pääsee näkemään myös ja se näyttää tasan tarkkaan tältä.
Tosi monilla pojilla näkyy tollaset yli polven pituset shortsit, joissa on miljoonia taskuja?
Poikien yleisin vaatetus. Suihkusandaalit pitkien sukkien kanssa. Korisshortsit on ehdottomasti yleisimmät housut täällä.
Ja sitten tää...

Tsemppiä Suomeen koeviikolle! Nautin mun ensimmäisestä lomasta täällä.

lauantai 19. marraskuuta 2016

My day

Klo 6.30 soi herätys. Torkun muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen mulla on yleensä vaan 5 minuuttia aikaa laittaa itteni kuntoon. En todellakaan oo mikään aamuihminen, jonka takia joudun laittaa illalla kaiken valmiiks, jotta pystyn käytännössä kävelemään suoraan sangystä autoon.

Klo 6.45 oon jo autossa istumassa. Katotaan nopeesti, että host veli pääsee oikeeseen koulubussiin ja lähetään yhdessä host momin ja siskon kanssa ajelemaan kohti mun koulua. Lehmät, kanat, hevoset ja peurat on tuttu näky mun jokapäiväsellä koulumatkalla.

Klo 7.00 saavun koulun urheilurakennukseen ja se mitä tapahtuu seuraavaks, riippuu tosi paljon meidän cross country -treenien alkamisajasta. Yleensä se on 7.30, mutta alotetaan useesti myös kello 7. Oon joka tapauksessa koululla aina seittemältä, koska host mom vie mut sinne työmatkallaan. Joskus mulla jää se extra 30 minuuttia, mistä en kuitenkaan valita, koska tykkään, että mulla on aamusin aikaa tehdä asiat rauhallisesti.

Klo 7.30 alkaa useimmiten maastojuoksutreenit, jotka kestää noin 1,5 tuntia. Sinä aikana me lämmitellään, juostaan jotain 45 minuutin luokkaa ja saatetaan vielä lopuks mennä kuntosalille. Track-kausi alko kaks viikkoa sitten, joten tästä edespäin me juostaan radalla lyhyempiä matkoja, mutta paljon nopeempaa, joten treenit on ollu paljon rankempia. Ja yllätys yllätys mulla on alkanut taas olla ongelmia mun jalkojen kanssa, koska tarviin palautumiseen enemmän aikaa, mutta onneks nyt on luvassa viikon pitunen Thanksgiving break niin toivon pystyväni nollautumaan sen aikana.

Klo 9.15 meillä on usein 45 minuuttia vapaa-aikaa, joka me käytetään suihkussa käymiseen tai aamupalan syömiseen ja läksyjen tekoon koulun ruokalassa. Oon todistanu juoksemisen olevan oikeesti tosi hyvä tapa herättää mut tulevaan päivään, vaikka kuinka väsyttäis ja ärsyttäis aamulla nousta sängystä ylös.

Klo 10.08 toinen oppitunti alkaa. Mullahan on cross countrya ekalla tunnilla, joten tää on vasta mun ensimmäinen virallinen tunti. A tai B päivästä riippuen, mulla on joko Amerikan historiaa tai kotitaloutta. Tykkään Amerikan historiasta tosi paljon, koska meidän ope osaa esittää kaiken tosi mielenkiintosella tavalla ja esimerkkien kautta. Mulla on näillä tunneilla aina tosi hauskaa, koska meillä on luokassa ihan parhaita tyyppejä ja mä pääsen olemaan usein esimerkkinä, kun me puhutaan jostain USA:n ulkopuolisesta maasta. Otin taaskin kotitalouden sen takia, että pääsisin syömään, mutta meillä ei oo tarkotuksena alottaa ruoanlaittoa kun vasta joulun jälkeen. Nyt tuntuu turhalta istua tolla tunnilla miettien kaikkea, mitä voi päätellä ihan vaan maalaisjärjellä.
Klo 11.36 on advocate eli tunti, joka on tarkotettu läksyjen tekemiseen ja palauttamattomien tehtävien tai puuttuvien kokeiden selvittämiseen. Tää on aina mun päivän kohokohta, koska kaikki tällä tunnilla olevat oppilaat on tosi kivoja! Sen takia nää 45 minuuttia kuluukin vaan jutellessa, mikä on mun osalta vaan hyvä juttu, koska pääsen käyttämään englantia oikein kunnolla!

Klo 12.21 kolmas tunti alkaa, jolloin mulla on joko kemiaa tai matikkaa. Niistä ei oo sen enempää sanottavaa, koska jokainen tunti on aika samanlainen. Olis ihan kiva saada se lukion eka kurssi kemiaa edes jollain tavalla hyväksluettua, jos mä kerta opiskelen sitä täällä koko vuoden ajan.

Klo 13.47 on C-lounaan aika. Mun pitää napostella jotain pientä koko ajan, koska en vaan ymmärrä tätä lounaan ajankohtaa?

Klo 14.23 on viimenen tunti, mikä menee mun osalta englannin tai espanjan parissa. Espanjan tunnit on se, mitä ootan aina päivän päätteeks ja englanti taas sen vastakohtana. Me käytiin kaikki tänään vuorotellen keskustelua espanjan open kanssa ja oli kyllä ihana kuulla sen sanovan "Your kind of students are the reason I love coming to school every day"!

Klo 15.45 koulu vihdoinkin loppuu ja suuntaan busseille.
Klo 16.25 koulun jälkeen tuun kotiin. Yleensä oon aika poikki koulupäivän jälkeen, joten keksin jotain rauhallista tekemistä ja laitan kaiken mahollisen valmiiks seuraavalle päivälle, koska mun aamurutiini nyt on mitä on. Oon rajottanu koulutöiden tekemistä tosi paljon, joten pyrin aina siihen, ettei mun tarvis tehä mitään koulun jälkeen tai viikonloppusin, mikä on onnistunu tähän mennessä hyvin.

Klo 21 meen nukkumaan. Oi kyllä. Suomi-minä ei olis ikinä voinu kuvitella tän olevan mun säännöllinen nukkumaanmenoaika, mutta niin siinä kävi. Cross countryn alkuaikoina nukahdin tähän aikaan ihan vaan väsymyksestä, mutta nyt oon tottunu siihen vaikken enää oliskaan iltasin kauheen väsyny. Reilun 9 tunnin yöunet ei silti näytä riittävän, koska kärsin aikasesta herätyksestä joka aamu.

Suunnilleen tällä rytmillä mulla on kulunu arkipäivät täällä. Kuulostaa tosi pitkäveteiseltä ja sitähän se onkin, mutta suurin osa ajasta kuluu koulussa ja kärsin energianpuutteesta aina iltasin. Tylsää mulla ei oo kuitenkaan kertaakaan ehtiny olla, koska viikonlopuiks on keksitty paljon suunnitelmia ja oon ollu koko ajan menossa jossain.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kuulumisia

Ajattelin tehä tästä kuukausittaisen tavan, että postaan tiivistelmän tapahtuneista asioista aina kun yks kuukausi on täynnä tällä puolella maailmaa.

Kuuluisa lottorivi eli monivalintakoe. Suomessa en tykänny näistä yhtään, mutta täällä nää on ollu mun elämän pelastus. Välillä vastausvaihtoehdot voi olla tätä luokkaa, mitä meidän kotitalouden tunnilla on nähty: Mitä apuvälinettä käytät yltääksesi ylimpiin keittiön kaappeihin? A. jakkaraa B. nouset tiskipöydälle C. olet jonkun reppuselässä D. tikapuita │Eipä menty yks päivä kouluun ampumisuhkauksen takia │ Amerikkalaiset on menny niinkin pitkälle, kun keksiny apteekin ajokaistalla.

Downtown Austinissa │ Mua on aina kiinnostanu tietää, et miten mun etu- ja sukunimi lausutaan ulkomailla. Noh, näin oikein se saatiin chick-fil-a:ssä vielä senkin jälkeen kun työntekijä pyys mua tavaamaan sen? Muutaman viikon päästä päästiin sitten jo vähän lähemmäks, kun mua kutsuttiin Eltaks XD │ Yhtenä iltana tehtiin tie-dye paitoja.

Perhetuttujen koira on söpöin ikinä │Koin kaikkien aikojen pettymyksen, kun mä luulin löytäneeni MAMA-nuudelikupin ja ehin olla siitä tosi innoissani, mutta se olikin jotain lihakeittoa?! HYI en oo ikinä maistanu mitään niin pahaa │Cross countryn aluekisojen jälkeen mentiin koko joukkueen voimin ravintolaan syömään.

Mun on pakko omistaa yks kuvasarja mun host-sisko Kinleylle. Sain vuoden naurut sen päikkärikuvista, jossa näyttää olleen vähän huonompi päivä XD

Amerikkalaisen futiksen viiminen kotipeli │ VS-valokyltti ei ihan toiminu tarkotuksen mukasesti │ Yks kokonainen päivä omistettu shoppailulle ja tuho oli myös sen näkönen.

Keilailua! │ Väitin kivenkovaan ettei keilaaminen suju multa yhtään, mut ihan mukavalta se lopputulos kuitenkin näytti... │ ...tai sit vaan mun joukkuelaiset oli superhuonoja. Ruotsalainen, suomalainen, saksalainen, 2 amerikkalaista.
Kävin Halloweenin aikaan isossa haunted housessa, mikä oli tosi perinteinen amerikkalainen kokemus ja kokonaisuudessaan siihen meni ehkä tunti kävellä ne kaikki kolme taloa läpi. Tykkäsin paljon! │ Mun viiminen kotipeliin valmistava pep rally :( │ Valotan tähän loppuun vielä Amerikan vaalitilannetta. Herranjestas sitä viestien määrää, joissa kyseltiin seuraavana aamuna, että miten tää uutinen on tällä puolella maailmaa otettu presidentin julkistamisen jälkeen. Suomessa näytettiin olevan toooosi yllättyneitä tästä valinnasta, mutta Texasissa niitä vaikutteita on päästy näkemään ihan riittäämiin, jonka takia todellisuuteen oli vähän "rennompi laskeutuminen", vaikka kyllä se täälläkin oli aikamoinen uutispommi.

Texas sattuu olemaan tosi Trump-myönteinen osavaltio, mitä ei voinu olla huomaamatta, mutta näistä vaaleista ei kuitenkaan tehty niin isoa juttua, mitä olin aluks kuvitellut. Ihan hyvä vaan, koska ennen tänne tuloa mä päätin olla sanomatta politiikasta sanaakaan ihan vaan välttääkseni erimielisyyksiä kenenkään välillä. Lähinnä Trumpia äänestettiin, koska Amerikan tilanteeseen halutaan jotain muutosta ja kaikki kertoo äänestäneensä sitä ehdokasta, jota inhoo vähiten.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Cross country

Olin ihan satavarma ennen kun tänne lähdin, että haluun alottaa jonkun harrastuksen mun vaihtovuoden aikana, mikä pääty lopulta olemaan cross country eli maastojuoksu. Täytyy sanoa, että juokseminen ei ollut eikä vieläkään oo ihan se mun lempiasia ikinä, mutta tää harrastus on kuitenkin muuttanut mun asennetta paljon positiivisempaan suuntaan.

Tää kausi meni mun osalta aika penkin alle, koska sain rasitusvamman jalkaan heti vähän reilun 2 viikon treenaamisen jälkeen. Olin siitä aika maassa, koska juokseminen oli just alkanu sujumaan ja pääsin jopa siihen pisteeseen, missä oisin tehnykin sitä ihan mielelläni. Myös ekat kisat olis ollu samana viikonloppuna, mutta mun loukkaantumisen takia pystyin osallistumaan vasta kauden viimiseen juoksumiittiin. Kolme viikkoa meni toipumiseen, jolloin siis menin silti aamusin treeneihin, mutta treenasin kuntopyörällä, venyttelin ja kävin lihashuollossa. Mulla oli tylsää kun mikä, mutta jalka oli sen verran huonossa kunnossa, että käveleminenkin oli joskus aika vaivalloista. Sillon kun päätin etten jaksa kuntopyörää enää sekuntiakaan, niin pääsin juoksemaan noin 20-30 minuutin matkoja tasasella tekonurmella samalla kun muu joukkue veti 60 minuuttia intervalleja kovalla maalla. Mutta pakko se oli alottaa vähän rennommin.

Cross country on aika yleinen harrastus vaihtareiden keskuudessa, joten jos joku miettii alottavansa sen, niin mun vinkki on, että lenkkeilkää paljon ja säännöllisesti jo Suomessa ennen lähtöä! Mulla toi rasitusvamma tuli liiallisesta äkillisestä treenaamisesta, koska en ollu tottunu juoksemaan 6 kertaa viikossa ja joka päivä ainakin se 6 kilometriä.


Joka arkiaamu treenit alkaa kello 7-7.30 välillä: alkuun semmonen 10 minuutin lämmittely, jonka jälkeen jos jonkinlainen juoksuharjotus. Kestävyysjuokseminen 45 minuutista tuntiin on ollut yleistä ihan jokapäiväsenä harjotuksena tai joskus ollaan siirrytty myös kentälle tekemään intervalleja. Oon saanu paljon kuittailuja siitä, että kuka ihme juoksee tällasia määriä huvin vuoks ja täytyy myöntää et sitä mä ihmettelen myös itekin. Useena aamuna oon ehtiny kyseenalaistaa mun elämänvalintoja, kun oon heränny klo 7 alkaviin treeneihin kärsimään, mutta lopulta tää on ollu kokemuksena tosi palkitseva! Oon myös huomannu, että vaikka kuinka tekis mieli jäädä aamusin sängyn pohjalle niin oon saanu juoksemisesta paljon energiaa ja jaksan olla virkeenä koulupäivän ajan.

Cross country -kausi on nyt virallisesti ohi ja tänään alotettiin trackin parissa, mikä tarkottaa vähän lyhyempien matkojen juoksemista. En oo vielä ihan varma jatkanko tän lajin parissa koko vuoden ajan vai vaihdan futikseen, mutta sen näkee ens kuussa try outien jälkeen!

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Halloween

Eilen tuli koettua se amerikkalainen Halloween! Pihat oli koristeltu viimisen päälle, joillain oli haunted house autotallissaan ja kadut oli täynnä ihmisiä. Jotkut taaskin päätti järjestää pihajuhlat ja tarjoilla karkkien lisäks hodareita, hamppareita ja muuta pientä syötävää koko naapurustolle. Ovelle koputtamisen sijasta karkkia jaettiin ulkona, koska 30 asteen säät sallii nyt vielä näin marraskuussakin ja ulkona pystyy liikkumaan ihan hyvin t-paidalla ja shortseilla.

Aluks mulla ei ollu tarkotuksena mennä trick or treat -kierrokselle ollenkaan, mutta 30 minuuttia ennen lähtöä saatiin idea, että voisin lainata perhetuttujen futiskamppeita ja pukeutua Texas Universityn pelaajaks. Toi kyseinen joukkue on ainakin täällä päin Texasia se ihan ykkönen, joten sain ohikulkijoilta paljon kommentteja "You did a great job on Saturday" kun longhornsit voitti viimisen pelinsä. Toisen puolimmaisessa kuvassa näkyy, kuinka jotkut oli pystyttäny ulkoilmateatterin autotallin oveen, mistä pysty seuraamaan kauhuelokuvia. Veikkaan, ettei ehi kuluu hetkeekään, kunnes jouluvaloja aletaan jo ripustamaan pihoille.