Ruoka

En uskonu et vajoisin näin alas ja laittaisin postauksen täyteen ruokakuvia, mutta täällä sitä ollaan. En vaan voinu vastustaa.

Mulla on tosi iso viha-rakkaussuhde täällä vastaan tulleen ruoan kanssa. Toisaalta amerikkalaiset hampparit, ranskikset ja kanansiivet maistuu ihan taivaalliselta, mutta siihen ruokavalioon kyllästyy tosi nopeesti ja muutamia hermoromahduksia oon joutunu kokemaan tän kulttuurieron myötä.

Mun isäntäperhe syö siis todella eri tavalla mun ruokailutottumuksiin verrattuna ja varsinkin tässä asiassa on ollu paljon sulateltavaa. Viikonloppusin me käydään aina syömässä melkeinpä kaikki päivän ateriat ulkona. Kaikki menut sisältää perus hampparit, hodarit, pihvit ja kananpalat eikä vaihtelua kauheesti näy. Arkipäivisin uuniin heitetään kananugetit tai valkosipulipatonki ja mikro on kovassa käytössä valmisperunamuusia tai nuudeleita valmistaessa. Nuudeleiden suurkuluttajana mä aattelin etten sentään ryhdy amerikkalaisten uusavuttomuuteen ja ala lämmittää nuudeleita mikrossa kattilassa keittämisen sijasta, mut valitettavasti mun on pakko myöntää että onhan se aika kätevä tapa säästää aikaa ja vaivaa...

1) Syödään aina spaghettia meidän vakkari-italialaisessa ravintolassa. Tällä kertaa otin sämpylän. 2) Futistreenien jälkeen! 3) Mäkkärikin on tullu tutuks.

Sitten nää vaihtoehdot, joita kaikki ruokapaikat on yltä päältä täynnä.

1) Nachoja oon syöny enemmän kun tarpeeks täällä. 2) Me kokeiltiin host-momin kanssa creme bruleetä jälkkäriks Arkansasissa ja oli kyllä tosi hyvää! 3) Oon tilannu Chili'sissä aina tollasen aterian, jossa saa tehä fajitakset ite. Ihan täydellistä!!! Eli tortillan sisään voi annostella hapankermaa, guacamolee, kanaviipaleita, juustoa yms. oman mielen mukaan.

Mun ehdoton suosikki täällä on ollu meksikolaiset ravintolat! Quesadillat on mun uus rakkaus ja tilaan aina niitä, burritoja, fajitaksia tai tacoja jos siihen saa mahollisuuden! Tuun varmasti kokeilemaan näitä myös Suomessa! Papuja ja riisiä ei pahemmin myöskään amerikkalaisessa ruokakulttuurissa nähä, mitä meksikolaisessa ravintolassa saa melkeinpä jokaisen aterian kanssa.

Hash browns on jonkinnäkönen perunamuusityyppi mitä en ollu aikasemmin nähny!

1) Kiinalainen ravintola! Tykkään käydä täällä myös tosi paljon, koska se tuntuu niin paljon terveellisemmältä vaihtoehdolta. 2 & 3) Siinä taas sitä perussettiä

Taas kiinalaista ruokaa! SUPERHYVÄÄ!!!

Mulla on ollu tarkotuksena tehä suomalaisia ruokia, mutta se idea on jääny suurimmilta osin ajatuksen tasolle, koska koulun jälkeen ei riitä aikaa, intressiä tai energiaa tehä muuta kun ottaa päikkärit ja viikonloppusin taaskin riittää menoa. Oon kuitenkin väsänny pyttipannua ja mokkapaloja muutamaan otteeseen!

Terveisiä äidille, että kotiruokaa on ikävä ja se maistuu varmasti Suomeen palatessa!!!

Englannin kielitaito

Vieraan kielen puhuminen on tosi iso osa vaihtovuotta, joten halusin tehä oman postauksen avatakseni tätä aihetta. Aina, kun oon jutellu Suomeen päin, multa on kysytty, että oonko huomannu parannusta mun kielitaidossa. Ja vaikka oon ollu täällä jo melkein 5 kuukautta niin mä sanoisin et vastaus kallistuu enemmän kielteiselle kuin myönteiselle puolelle.

 Aluks pidin tosi siistinä sitä, että kaikki mun ympärillä puhu enkkua. Oon kuitenkin edistyny siinä sen verran, että nykyään en ees osaa kiinnittää huomiota koko asiaan, koska siitä on tullu ihan arkipäivää. Oudointa tänne tullessa oli kuulla vähän iäkkäämpien ihmisten ja pienten lasten puhuvan enkkua, koska sitä harvemmin kuulee Suomessa.

Mulla oli aika vahva enkku jo ennen kun lähdin tänne ja pystyin käymään keskusteluja sujuvasti. Musta itestäni tuntuu, että se edistys tähän mennessä ei oo sen suurempaa kuin että oon tottunu elämään vieraan kielen kanssa. Nyt tilatessa ruokaa tai mennessä kysymään opettajilta tai kansliasta jotain, mun ei pahemmin tarvii miettii etukäteen, että mitä tuun sanomaan vaan se tulee aika luonnostaan. Koulussa myös esseiden kirjottaminen on alkanut sujumaan yllättävän nopeesti ja niiden asiasisältö on muuttunu parempaan suuntaan. Suomen kielen kanssa mulla on käyny ihan toisin päin, koska nykyään tekstin tuottaminen on tosi hidasta osin sen takia, että kaikki mun tekeminen tapahtuu täällä englanniks, joten olis myös helpompi kertoo asiat eteenpäin samalla kielellä.

Hävettää myöntää, mut yks mun heikoimmista osa-alueista enkuks on aakkoset ja isot numerot. Hallitsen nää asiat, mutta mun reaktiokyky on tosi huono ja tuli tosi tyhmä olo, kun jossain vaiheessa piti kirjottaa ihmisten nimiä ylös paineen alla ja tavutuksen perusteella. Tai näöntarkastuksessa erottaa kirjaimet A, I ja E toisistaan englanniks. Jäädyn näissä tilanteissa ihan totaalisesti XD

Englannin tunnit tuotti mulle alkuvaiheissa vähän hankaluuksia, mutta en ottanu siitä mitään stressiä. Yhessä jaksossa me kuunneltiin ainakin 10 oppitunnin ajan nauhotetta 1600-luvun noitavainoista, joten mun keskittymiskyky siirty ihan muihin juttuihin ja tieto meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mikä näky kylläkin kokeiden tuloksissa. Meillä on ollu myös runo- ja novellianalysointia, mitkä on välillä menny ihan mun ymmärryksen ohi, mutta pitää ottaa huomioon, että nää on myös asioita, jotka ei oo mun suurimpia kiinnostuksenkohteita Suomessakaan.

Mun oli pakko ottaa muutama kuva esimerkiks meidän analysoitavista aiheista. Tässä yks runon säkeistö.

Ja seuraavana tekstipätkä novellista. Tässä osassa oli ilmeisesti yhen kysymyksen vastaus, mutta mulla ei riittäny koulupäivän viimisellä tunnilla aivokapasiteettia sisäistää sen sanomaa.

En sentään oo ihan ainoo, joka ei oo aina loistanu englannin tunneilla. Meidän ope joutu tekemään tän kuvan mukaisen listan sanoista, joita ei saa käyttää esseissä. Mulla oli tosi hauskaa, koska meidän opettaja esitti tän asian tosi turhautuneesti, sillä se sano nähneensä näitä kirjoitettavan ihan liian usein. Meidän luokan arvosanat julkistetaan myös oppilastunnuksien mukaan anonyymisti luokan seinälle sillon tällöin, joten niitä katsellessa on kyllä tullu hyvä mieli, kun oon huomannu että oon kaikesta tästä huolimatta samalla tasolla muiden kanssa.

Update

Puoliväli mun vaihtovuodesta on nyt ohitettu, joten tässä taas vähän kuulumisia mun joulukuun ja tammikuun alusta.

Kävin aamulla ennen koulun alkua hakemassa tuoreita donitseja Julian synttäreiden kunniaks! Ja illalla juhlittiin vähän isommassa seurassa. 

Futiksen joukkuekuvauksia! Urheilujen kannalta mulla on tullu vähän suurempia muutoksia, nimittäin laitoin valmentajille joululomalla viestiä, että oon tehny mun lopullisen päätöksen sen lopettamisesta. Puhuin niille moneen otteeseen siitä jo aikasemmin, mutta mua kehotettiin jatkamaan aina tähän päivään asti. Rakastan tätä lajia, mutta sen pelaaminen osana vaihtovuotta ei vaan yksinkertasesti tuntunu oikeelta. Noi kaikki joukkuevaatteet oli kylläkin täyttä rakkautta!!! 

1) Mun kirje pääs perille Ruotsiin vähän huonommassa kunnossa. Se oli puoliks repeytyny jossain vaiheessa matkaa, joten postitoimisto oli postittanu sen toisessa kirjekuoressa. Takana oli myös "we care" -kirjotus, jossa pahoiteltiin ja kerrottiin, miks tällasen tapahtumista yritetään parhaan mukaan välttää 2) Norjalainen TV-ohjelma SKAM! Elin suositteli mulle tätä ja jäin täysin koukkuun! En muista millon viimeks olisin kattonu jotain sarjaa näin tunnollisesti 3) Uskokaa tai älkää, myös Teksasissa lämpötila on ehtiny käydä jo pakkasen puolella, joten oli viimeinkin aika ostaa se talvitakki. Löysin Aeropostalesta 18 dollarilla! 

Viimevuonna meidän naapurit oli tehny hauskan pilan - kaatanu näiden joulukoristeporon ja koristellu sen punasella "verellä". Tänä vuonna minä ja näiden perhetutut päätettiin tehä samalla tavalla, joten tottakai mun isäntäperhe luuli heti että naapurit oli taas tän jutun takana. 2) The cutest picture ever 3) Tältä näytti mun puhelin New Mexicon jälkeen. Siinä meni sit vähän aikaa tyhjennellessä puhelinta. 

Mun isäntäperheen joulukortti! Myös mä pääsin mukaan 2) Kuva ei liity mihinkään XD Mut meillä oli koulussa myös lockdown -harjotus yhtenä päivänä, mitä siis harjotellaan vaaran uhatessa koulun sisällä tai ulkopuolella. Kaikkien piti tollon mennä istumaan seinää vasten huoneen takaosaan n. 20 minuutiks ja olla täysin hiljaa ilman puhelinta. 3) Meillä järjestettiin koulun "englantia toisena kielenä puhuville" joulujuhlat ja koko luokkahuone oli TÄYNNÄ ruokaa!

Vaihtaritapaaminen joululahjojen vaihtelun merkeissä. Vilma jäi sen jälkeen meille yöks! 

1) Texas land & cattle -ravintola. Sen reunusta näytti todella teksasmaiselta, joten oli pakko napata kuva 2) Näin bussin ekaa kertaa yli neljään kuukauteen! Oon kironnu tätä julkista liikennettä enemmän kun mitään, joten voitte vaan kuvitella miltä tuntu päästä bussiin pitkästä aikaa... Valitettavasti tääkin oli vaan turistikierroksille 3) Jospa tästä vuodesta tulis parempi. 

Skypettelyjä ja facetimejä eri puolille maailmaa! Tuntuu hauskalta miten me nähään Julian kanssa joka päivä koulussa, mutta juttuu riittää silti niin paljon, että jatketaan puhumista tuntikausia yötä myöten. 

1) Jälleen kerran AHL-peliä Texas Stars vastaan Cleveland Monsters! Muutamia suomalaisia pelaajia tuli sieltäkin löydettyä 2) Suurin muutos mitä mulle tapahtu lukukauden vaihteessa oli tenniksen alottaminen! Treeneissä on ollu tosi rentoo ja mahtavaa porukkaa, joten oon kyllä tosi tyytyväinen, että vaihdoin lajia! 3) Nerf gun fight!

El Paso

Meidän New Mexicon kiertoajelu sai vielä viimisenä päivänä jatkoa El Pason pysähdyksellä, mikä ylitti kaikki mun odotukset. Tää seutu oli tosi meksikolaista ja mm. espanjaa pääs kuulemaan monta kertaa enemmän kun englantia. Kaikki paikalliset vaikutti ilosilta, avoimilta ja siinä samalla tuli sit itellekin tosi tervetullu olo siihen kulttuuriin. Myös ohikulkijoiden tummat piirteet sai mut suorastaan erottumaan joukosta. Oon saanu täällä ollessa muutenkin tosi paljon vaikutteita meksikolaisesta kulttuurista ja syöny meksikolaisissa ravintoloissa enemmän kun laki sallii, joten tuon varmasti joitain näitä ideoita myös mun mukana Suomeen.

Ylemmässä kuvassa näkyy pelkästään Meksikoa! Kiinnostuneille tiedoks, että Meksikon ja Teksasin rajalla oli pystyssä korkee, musta aita (näkyy kaiteiden välissä), jonka ylittäminen näytti aika vaativalta. Tältä puolelta löyty junarata, joki ja myös poliisipartioita ja infrapunakameroita molemmin puolin. Aidan ylittäessä olis saapunu tosi huonokuntoseen ja turvattomaan slummialueeseen ja vastapainoks USA:n puolelta löyty uusia yliopistorakennuksia. Rajanylityspisteen tunnusmerkkinä toimi ihan valtavan iso punainen rasti, joka näky pitkälle koko kaupunkiin.

Näkymät jokaisesta kulmasta oli ihan sanoinkuvailemttomat takana olleiden vuoristojen ansiosta ja kerrankin olin täällä ollessa ihan fiiliksissä kaikesta! Austinin maisemat on ehtiny kuukausien mittaan tulla jo niin tutuiks, että olin tosi tosi innoissani uudesta ympäristöstä. Myöhään illalla myös yks vuorista oli valaistu isolla tähdellä, minkä oli tarkotus näkyä Meksikon puolelle. Muistakaa, että mä yritin parhaan mukaan napata kuvia liikkuvasta autosta!

Lähtiessä me ajettiin rajatarkastuksen läpi, vaikka oltiin ajettu koko ajan Teksasin puolella. Siellä meiltä haluttiin tietää ollaanko USA:n kansalaisia, jolloin mun piti näyttää passia ja päästiin taas jatkamaan matkaa. Aidan vieressä ajaminen aiheutti tekstiviestin saapumisen, jossa sanottiin mun tulleen Meksikon puolelle ja mainittiin roaming-hinnat. Nyt oon hyvillä mielin takasin Austinissa, mutta El Paso oli kyllä täydellinen paikka viettää vuoden viimeset päivät ja varmasti käyn siellä vielä joskus uudestaan!

Road trip in New Mexico

Helloou! Nyt on kotiuduttu New Mexicon matkalta ja täytyy sanoo, että siinä oli yks mun ikimuistoisimmista reissuista. Me lähettiin siis heti joulun jälkeen vuoden viimisen viikon kunniaks ajelemaan kohti New Mexicon osavaltiota ja yövyttiin eri kaupunkien hotelleissa kuuden päivän ajan. Yritin piirtää tähän meiän reitin antamaan vähän kuvaa siitä mistä puhun. Matkaa kerty yhteensä lähemmäs 3000 kilometriä.

1. päivä

Ekana päivänä me alotettiin matkanteko 9 tunnin ajomatkalla kohti ekaa etappia, Carlsbadia. Me pysähdyttiin muutamaan otteeseen ja jo heti muutaman tunnin jälkeen mä aloin olla aika innoissani niistä stereotyyppisistä länkkäri- ja aavikkomaisemista, joita olin Teksasiin tullessa olettanu näkevän enemmän. Carlsbadiin me saavuttiin joskus klo 20 maissa, jonka jälkeen majoituttiin hotelliin ja mentiin syömään. En ollu kyllä ikinä törmänny niin persoonalliseen tarjoilijaan. Ilta päätty siihen, että mä pääsin todistamaan muutaman suomalaisen kirosanan, joita tää tarjoilija oli oppinu suomalaisjuurisilta sukulaisiltaan ja päätti sit laukoa kuullessaan mun tulevan Suomesta.

2. päivä - Carlsbad (asukasluku 28 000)

Aamulla me laitettiin heti kamat kasaan ja suunnattiin Amerikan suurimpaan tippukiviluolaan. Käytettiin sen läpi kävelemiseen 2 tuntia, jonka jälkeen ajeltiin seuraavat tunnit takasin vuoristoreittejä alas. Noi maisemat oli jälleen kerran jotain sellasta, mitä en oo aikasemmin päässy näkemään, joten ensivaikutelma New Mexicosta oli tosi hyvä!

3. päivä - Roswell (asukasluku 49 000) ja Ruidoso (asukasluku 8000)

Toinen yö tuli vietettyä roswelliläisessä hotellissa muutaman tunnin ajomatkan päässä. Tästä paikasta jäi erityisesti mieleen tosi huonokuntosilta näyttävät talot ja muutenkin elintaso, mikä oli Suomeen verrattuna aika omalla tasollaan. Roswell on myös tunnettu ufonäyistä, jonka takia sieltä löyty vähän kaikkea niihin liittyvää esim. jokaisesta ikkunassa oli ufotarroja- tai nukkeja. Meiltä loppu nopeesti eläntarhan ja ufomuseokäynnin jälkeen tekeminen kesken, joten siirryttiin jo seuraavan päivän ohjelman mukaisesti Ruidosoon. Näkymät ton reitin varrella oli tähän mennessä parhaat ja sekin kertoo paljon, että keskityin kuvien ottamiseen päikkärien sijasta. Ruidosossa me pysähdyttiin Winter Parkiin, jossa mä pääsin taas pitkästä aikaa näkemään lunta ja laskee mäkiä alas!

Enpä ollu ainoo ufomuseossa käyny suomalainen joulukuun aikana.

4. päivä - Alamogordo (asukasluku 32 000)

Alamogordo vaikutti oikein pieneltä meksikolaiskylältä ja tykkäsin tästä paikasta paljon! Päivän aktiviteetteina me käytiin Nasa-museossa ja White Sands -hiekkadyyneillä, mikä teki muhun aika ison vaikutuksen! Siellä oleva hiekka oli siis niin valkosta ja tasasta, ettei siitä meinannu erottaa ajettiinko lumen vai hiekan keskellä. Monet oli myös tuonu omat pulkkansa, jotta vois laskee niitä mäkiä alas. Näin sitä täällä tehään, kun lunta ei kerta sada. Päivällä me ajettiin myös "Lotaburger" -pikaruokaravintolan ohi, jota nää odotti innokkaammin kun mä. Mun hostit rakastaa mun nimellä pilailua, mikä siis lyhentyy slangilla "lot of" ja enpä oo sit tästä päivästä lähtien kuullu muusta puhuttavan. Mun host-isä oli jo muutama kuukaus sit nähny tän kyseisen ketjun työmatkallaan ja laittanu siitä kuvan, joten oon kyllä ehtiny kuulla juttua jo vaikka kuinka kauan. Meidän oli myös tarkotus pariin otteeseen käydä siellä syömässä, mutta jonoo riitti ihan ulos asti, joten päädyttiin lopulta muualle.

5. päivä - El Paso (asukasluku n. 700 000)

Me lähettiin heti aamusta ajamaan Teksasin El Pasoon. Mä luulin, ettei maisemat voi Alamogordosta enää paljoon hienommaks muuttua, mut väärässä olin. El Pasosta kirjotan postauksen vielä erikseen, koska se oli kokemus erikseen ja ylitti mun odotukset täysin.

6. päivä

El Pasosta me lähettiin taas heti aamupalan jälkeen jatkamaan matkaa, jotta ehittäis vuodenvaihteeks takas kotiin. Mulla meni vuoden vaihtuminen jotenkin kokonaan ohi, koska koko viikko oli tosi tapahtumarikas, enkä ehtiny sisäistää sitä ollenkaan. Ilotulituksiakin näin koko illan aikana ehkä viis, vaikka suurin osa ajasta kulukin ulkona pimeellä ajamiseen. Automatkat molempiin suuntiin kulu yllättävän nopeesti ja tuntu melkeinpä nopeemmalta kun kahen tunnin matkat Suomessa! Ja myös loma näytti menevän päivä päivältä parempaan suuntaan.

Parasta koko reissussa oli se, että me saavuttiin kaikkiin meidän uusiin kohteisiin myöhään illalla, jonka takia mä pääsin vasta aamulla näkemään miltä ulkona näyttää. Jokainen kylä tai kaupunki näytti erilaiselta ja yllä oleviin vuoristomaisemiin oli hyvä herätä!