Christmas

Ylempänä näkyy kuvia torstain reissulta Wacoon, jossa sijaitsee jostain jouluohjelmasta kuuluisa kauppa.

Me vietettiin joulua yhdessä mun isäntäperheen kanssa ja käytiin myös hakemassa sitä varten Gregin äiti lentokentältä keskiviikkoiltana. Lois on ruotsalainen, mutta asunu jo vuosikymmeniä Minnesotassa, josta hän myös lens tänne. Oon niin ilonen, että pääsin juhlistamaan joulua myös Gregin äidin kanssa, koska meillä tuntu synkkaavan yllättävän hyvin molempien pohjoismaalaisen taustan ansiosta. Me leivottiin yhessä myös keksejä lisäämään vähän joulutunnelmaa.

Perjantai-iltana me paistettiin s'moreseja (vaahtokarkkia ja suklaata kahden keksipalan välissä) nuotiolla palmun ympäröimänä T-paidoissa ja katottiin jälleen kerran jouluvalo-ohjelmia, mitä jatkettiin lauantainakin. Jouluaattona pääsin kokemaan myös amerikkalaisen kirkon ensimmäistä kertaa. Mun kokema kirkko oli PALJON modernimpi mitä meillä Suomesta löytyy, mutten sit tiiä, että järjestetäänkö tollasia tilaisuuksia joka viikko. Päällimmäisenä mulle jäi mieleen se, kuinka moni mulle tuntematon henkilö tuli moikkaamaan mua niiden parin tunnin aikana eli sana oli tavalla tai toisella levinny kylän keskuudessa hahah.

Joulun osalta isoin ero on varmasti se, että täällä sitä juhlitaan 25. päivä ja lahjat avataan heti aikasin aamusta. Samoin tehtiin suurimmaks osaks mun isäntäperheessä. Kagen ja Kinley sai luvan avata yhdet lahjat jouluaattona loppuillasta, mutta yhtäkkiä kaikki lahjat olikin avattu. Talon muu väki jätti omansa avattavaks sitten seuraavalle aamulle mukaan lukien mä. Ja joulupukki toi yön aikana vielä toisen lahjakierroksen lapsille ja tavaraa joulusukkiin. Jos jotain kiinnostaa, niin ostin Kinleylle Frozenin Elsa-nuken, Kagenille ison Pokemon -pallon sisältäen palapelin, yhteiseks Happy Feet -leffan, host-äidille Parenthood -sarjan ekan tuotantokauden DVD:t ja host-isälle lahjakortin Chili'siin, koska me käydään siellä niin usein. Mun vanhemmat oli lähettäny Suomesta myös legoja pikkusille, Alvar Aallon kulhon ja Suomi-kalenterin. Kiitos niistä! Kaikki näytti tykkäävän lahjoista tosi paljon, mikä oli mulle helpotus koska kaikki osapuolet tuntu olevan aika vaativia tapauksia.

Vaikka olin ihan innoissani, oli mun joulufiilis kuitenkin jokseenkin Suomeen verrattuna kadoksissa, koska joulupäivät tuntu täällä ihan normaaleilta arkipäiviltä. Yli 20 astetta ja palmut takapihalla oli tosiaan vähän erilaista, mutta skypetin jouluaattona kotiin ja yritin myös kattoa edellisiltana joulupukin kuumalinjaa nostattamaan joulun tunnelmaa.

Älkää turhautuko, jos seuraavaa postausta ei näy heti lähipäivinä. Me ollaan huomenna lähössä isäntäperheen kanssa New Mexicoon, jossa meidän on tarkotus viettää kunnon talviloma, mitä ei täällä Teksasissa pääse pahemmin todistamaan. Oon super innoissani, koska länsi-Teksasin pitäis olla vähän stereotyyppisempää länkkärialuetta ja jos mä haluun jotain vielä tän vuoden puolella kokea niin ainakaan maisemanvaihto ei oo pahitteeks. Mutta siitä enemmän myöhemmin!

Trail of Lights

Kävin tän viikon aikana mun isäntäperheen kanssa Austinin keskustan edustalla olevassa Trail of Lights -valopolussa. Koko polku oli arviolta ehkä noin kaks kilometriä pitkä ja ylitti  rehellisesti sanottuna mun odotukset valojen määrällä. Trail of Lights on tosi tunnettu tapahtuma aina joulun aikaan (mikä näky ihmismassasta) ja monet saattaa matkustaa paljon kauempaakin kattomaan sitä. Kaiken kaikkiaan tää oli mahtava kokemus ja Austinin skyline näytti myös tosi siistiltä keskellä yötä! Tuntu jo hetken melkein siltä, että olin taas takasin New Yorkissa. Mä pahoittelen etukäteen näiden kuvien laatua, koska mun puhelimen kamera ei suostu yhtään yhteistyöhön pimeellä kuvatessa.

Kerroin taaskin aikasemmin siitä, kuinka mun hostit on ihan hulluina jouluvaloihin ja oon nyt kaiken kaikkiaan kiertäny varmasti ainakin 12 tuntia käyden läpi kaikki valoshowt! Viimisimpänä ajeltiin eilen myöhään illalla 4 tuntia naapurustoissa kattomassa muiden taloja, joista kuvat löytyy alempaa. Joissain naapurustoissa tarjoiltiin kaakaota, näytettiin amerikkalaista jalkapalloo valkokankaalta tai kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen, joten oon kyllä ollu tästä ihan positiivisesti vaikuttunu! Täällä otetaan joulukoristelu myös niinkin pitkälle, että joillain taloilla on omat radiotaajuutensa, joista soitetaan musiikkia, minkä mukaan se valonäytös on synkronoitu!! Me ja monet muut oltiin pysähdytty eilen tän kyseisen talon kohdalle kattomaan valoja jopa puolen tunnin ajaks, koska se oli kieltämättä aika viihdyttävää.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Christmas preparations

Joulun suunnittelu alotettiin täällä jo heti Halloweenin jälkeen, jollon joulukoristeita alko näkymään joka paikassa. Mun isäntäperhe on ihan hulluna jouluvaloihin, jonka takia mäkin olin mukana monella ajelulla naapurustojen ympäri katellen muiden asetelmia. Meidän etupiha näyttää suoraan sanottuna discolta, mutta ihan hyvässä mielessä. Täällä siis koristeluihin panostetaan ihan eri tavalla ja oon esim nähny ihmisiä laittamassa jouluvalojaan ylös nostolavoilla. Me ollaan myös koluttu yhessä läpi kaikki maholliset valopolut oli ne sitten tarkotettu autolla kulkemiseen tai kävelemiseen ja myös joulukoristelukisoja on katottu TV:stä.

Me tehtiin cross country -joukkueen kesken Secret Santa, eli jokaiselle arvottiin pari, jolle ostaa joululahja. Mä taas hukuin tehtävälistaan koko viime viikon ajan, jonka takia mun piti soveltaa alkuperäsestä suunnitelmasta ja väsäsin taas jotain viimetipassa. Kirjotin ison kasan kaikenlaisia lainauksia lapuille ja ostin sen lisäks ison laatikollisen Reese's ja KitKat -suklaata, joista mun pari tykkää paljon. Mun Secret Santalta sain sit taaskin s'moresien tekopaketin!

Jälleen kerran mä heräsin jouluun tosi myöhään, koska aika kuluu vaan niin käsittämättömän nopeesti. Väsäsin yks ilta yömyöhään joulukirjeitä Suomeen lähetettäväks, stressasin niiden perille saapumista ja kaikkea muuta samaan aikaan. Joululahjojen hankkiminen oli myös täys kysymysmerkki ja tehtävälista kasaantu aika kovaa vauhtia. Nyt kun ollaan onneks taas lomalla koulusta, niin mulla on onneks ollu aikaa hoitaa nää asiat kuntoon!

Alimmaisessa kuvassa näkyy joulukoristeet, jotka sain vaihto-oppilaiden tapaamisessa. Meidän aluevalvoja oli tehny kaikille Texas 2016 -pallot muistoks tästä vuodesta ja toisen koristeen sain, kun me avattiin lahjoja ja vaihdeltiin niitä.

Sea World

Me päädyttiin lauantaina tekemään mun isäntäperheen kanssa aikamoinen extempore-matka. Mä olin alunperin perjantaina Vilmalla yötä ja sieltä lähdettyä mun hostit kysy, että mitä jos ajettais suoraan San Antonion Sea Worldiin. No, mulle oli jo napattu ylimääräset vaatteet kylmän sään varalle mukaan, joten olin käytännössä valmis lähtemään.

Me saavuttiin siitä sitten perille kaks tuntia myöhemmin ja viihdyttiin paikan päällä noin 7 tuntia. Koska nyt on juhlakausi, niin koko puisto oli koristeltu tuhansilla tai jopa miljoonilla jouluvaloilla ja niitä oli jopa niin paljon, ettei katulamppuja tarvittu, koska pelkkien valojen avulla näki missä kävellä pimeellä. Mä nautin tosta Christmas editionista tosi paljon, koska joka paikka näytti tosi ihanalta!

Me käytiin päivän aikana kattomassa paljon valas-, hylje- ja delfiininäytöksiä, joita järjestettiin sekä erilaisia akvaarioita. Kävin myös host momin houkuttelemana niissä muutamassa vuoristoradassa, mitä sieltä löyty!

Näin pingviinejä ekaa kertaa ikinä niinkuin ylemmässä kuvassa näkyy! Ja tottakai mun oli pakko ottaa kuva "hyvää joulua" kyltin kanssa kerta kun mä sellasen bongasin. Oli aika hauska, koska kattelin ihan muuten vaan ympärilleni ja kiljasin kun huomasin ihan sattumanvarasesti sen tekstin näyttävän tutulta. Kylläpä pienet asiat tekee vaihto-oppilaan iloseks.

Päädyin lopulta ostamaan Sea World -jäsenyyden KOKO VUODEKS?! Mun isäntäperheellä on siis tarkotuksena käydä siellä uudestaan vielä keväällä, joten kahen sisäänpääsyn maksaminen erikseen olis tullu paljon kalliimmaks kuin toi jäsenyys. Mullahan on täällä enää 6 kuukautta jäljellä, mutta nyt pääsen sisään niin monta kertaa kun haluun. Joten jos kukaan täältä lähettyviltä tarvii seuraa San Antonion Sea Worldiin niin ilmottaudun vapaaehtoseks ilomielin!

Postia Suomesta

Eilen sain kesken koulupäivän viestiä host-isältä, että meiän ovelle oli tuotu postia Suomesta. Kävin sit futistreenien jälkeen nopeesti ostamassa kaupasta Secret Santa -lahjan seuraavalle aamulle, jonka jälkeen tulin tosi innoissani takas kotiin avaamaan kyseistä pakettia!

Joululahjoja, varrasleipää, turkinpippureita, salmiakkia ja suklaata! Olin kyllä kaivannu kaikkia noita ja en voinu muuta kun hehkuttaa niitä tänään koulussa. Otin muutaman videon muiden salmiakkikokeiluista, jotka kyllä vaihteli ihan laidasta laitaan. Muutamat sano, että se oli siedettävää, muttei söis huvin vuoks ja toiset sylkäs heti pois eikä voinu käsittää miten se on karkkia.

Kiitos paljon koko perheelle! Piristi päivää mukavasti :)

Lately

Tuntuu siltä, että mä kirjotin mun kuukausittaisen raportin vasta muutama päivä sitten! Aika kuluu tosi nopeesti ja mulla on taas ehtiny tapahtumaan paljon kaikkea tän lyhyen ajan sisällä. Tässä nyt jotain, mitä haluun jakaa tännekin puolelle.

Host-sisarusten ahkeran pääsykoodin arvaamisen ansiosta mun puhelin on aina tässä kunnossa, kun mä sitä eniten tarvitsisin │ Mun elämä pelastu, kun löysin Walmartista mama-nuudeleita! Tää katkaravun maku ei kauheesti innosta kananuudeleiden jälkeen, mutta voittaa kuitenkin amerikkalaisen Ramenin mennen tullen │ Meidän naapurusto päättyy tollaseen kalliojyrkänteeseen, mikä näyttää tosi kivalta. En oo vielä onnistunu saamaan siitä niin hyvää kuvaa, että kukaan ei-paikalla-ollut pystyis samaistumaan tähän.

Kinley alko syömään voileipäkeksejä keskellä yötä, joten mä kyseenalaistin sen tekemisiä, mihin se sitten kommentoi ihan pätevällä tavalla │ Törmättiin yhtenä päivänä Julian kanssa aasiin meidän naapurustossa!!! │ Advocate company.

Thanksgiving break yökyläilyä │ Mun päivän kohokohta │ Jo neljäs kerta alle neljän kuukauden aikana, kun koulussa oli palohälytys. Viimesimmällä kerralla jouduttiin seisomaan ulkona tunnin ajan.

Oon käyny joka aamu koulun urheilutrainerin luona kuuma- tai jääkylvyssä mun jalkojen takia │ Samaisesta syystä yli 10 minuutin juokseminen ei onnistu ja oon ollu kuntopyörällä sen sijasta. Mun onneks koko juoksujoukkue on pysytelly kylmien säiden takia sisällä salilla, joten en sentään oo ollu täysin eristyksissä │ Näin sujuu soccer -treenit. Teksasissa lämpötila laski Suomen tasolle yhtäkkiä tosi nopeesti, joten ollaan kärsitty ulkona pelatessa ja se näkyy myös vaatetuksesta XD

Näin lähelle lunta oon tänä vuonna päässy: Kagenin ja Kinleyn kerhossa järkättiin joulutapahtuma, jossa yhessä huoneessa oltiin paperisilppusotaa. Tarjolla oli myös kaakaota ja keksejä, lapsille tehtiin kasvomaalauksia, katottiin joululeffoja ja joulupukin kanssa sai ottaa kuvia │ Jouluvalojen drive-thru! │ Christmas shopping - yks lisästressin aiheuttaja.

Viime viikolla meillä oli koulun ja treenien jälkeen koulun jalkapallojoukkueiden esittelytilaisuus. Tyttöjen sekä poikien joukkueiden pelaajat ja vanhemmat oli paikalla ja meidät kaikki kutsuttiin nimen, pelinumeron -ja paikan mukaan yksitellen kaikkien eteen. Tää oli hauska, koska se kuuluttaja päätti, että mun sukunimi on liian vaikee lausuu, jonka takia se jätettiin kokonaan mainitsematta. Ei ollu eka kerta, kun se on aiheuttanu ihmetystä. Mulla oli kuitenkin kiva ilta, jonka aikana pääsin tutustumaan kaikkiin paremmin ja syömään hyvää ruokaa! │ Sinne meni peili. Kinley ajatteli olevan hyvä idea kiivetä sen päälle, minkä seurauksesta se taipu sen verran, että lasinsiruja oli seuraavaks koko kokolattiamatto täynnä :-) │ Tää ei liity mihinkään millään tavalla, mutta meillä oli yhtenä päivänä koulussa huumetesti. Koulun henkilökuntaa tuli yhtäkkiä kesken kemian tunnin luokkaan ja sano, että meidän pitää jättää kaikki tavarat paikalleen, poistua käytävälle sanomatta sanaakaan ja seisoo seinää vasten niin kauan kunnes huumekoirat on käyny huoneen läpi. Ei se sen kummempi juttu ollu, mutta tällanen toiminta ei oo tullu mun kohalla ainakaan Suomessa vastaan. Meidän koulussa noita pistokokeita tehään kuulemma suht usein.

Vilman synttärit! Fashionably late futistreenien takia, mutta me päästiin Emman kanssa kuitenkin vielä hyvin mukaan ja jäätiin yöks. Oli kiva päästä taas jakamaan kuulumiset porukalla ja puhumaan suomea pitkästä aikaa kasvotusten jonkun kanssa!

Tällä hetkellä mun arvosanat suorastaan loistaa siihen nähden minkä verran keskityn koulunkäyntiin. Cross country 100, culinary arts 95, algebra 94, espanja 100 (huom. luokan keskiarvo 71 kun taas läpäisyyn vaaditaan 70), Amerikan historia 97, kemia 84, englanti 95. Viiminen viikko tätä arviointijaksoa vielä jäljellä, mutta tottakai meillä on loppukokeet kaikesta tänä vuonna opitusta. Ei näytä olevan taito tai mikään saada nää arvosanat laskemaan pohjalukemiin vielä näiden 4 päivän aikana.│ Mulle myönnettiin koulussa diplomi erinomaisesta akateemisesta osaamisesta! Sitä varten järjestettiin kunnon virallinen tilaisuus, jossa Amerikan lippu kannettiin auditorion (kyllä, löysin melkein puolen vuoden jälkeen koulusta uuden paikan, josta en ollu ikinä kuullu mitään) eteen, laulettiin kansallislaulu ja jokainen kuulutettiin vuorotellen kättelemään rehtoria.│ Meidän koulusta löytyy myös pankkiautomaatti!

Mulla oli ekaa kertaa tosissaan vaikeuksia kirjottaa tätä tekstiä suomeks. Oon aina ollu tosi tarkka kieliopin ja etenkin yhdyssanojen kanssa, mutta nyt tuntuu siltä, että oon unohtanu kaiken ja en näytä osaavan ees muodostaa lausetta. Terveisiä iskälle, jolta kuulin palautetta, että mun teksteissä ei aina oo mitään järkee. Huomasin nyt itekkin, että yritän vääntää mitä ihmeellisimpiä sanajärjestyksiä ja taivutuksia siihen pisteeseen asti, että tätä tapahtuu. Katon jos mun pitäis alkaa kirjottaa postauksia kohta englanniks, koska tästä ei näytä tulevan mitään ainakaan väsyneenä.

Mitä kaipaan?

Itsenäisyyspäivän kunniaks kirjotin listan asioista, joita kaipaan Suomesta.

Ruoka

Kaipaan raejuustoa, tuoremehua, värikkäitä turkinpippureita, suklaata, salmiakkia, tuoretta ruisleipää, Edam-juustoa ja ennen kaikkea MAMA-NUUDELEITA, IRTOKARKKEJA JA KOULURUOKAA!

Julkinen liikenne

Tästä voisin kirjottaa vaikka kokonaisen pro gradun tällä hetkellä. Suomessa mä oon tottunut ihan pienestä pitäen liikkumaan julkisilla, koska ne saattaa pääkaupunkiseudulla olla joskus jopa nopeempi vaihtoehto kuin autolla paikasta toiseen meneminen. Täällä julkinen liikenne on ihan olematon ja aina pitää järkätä kyytejä, mikä ärsyttää ihan valtavasti. Muutin tänne tuntematta ketään, joten kyyditsijöiden määrä on aika rajattu ja tiiän, että kaikilla riittää muutakin tekemistä kuin mun kuskaaminen paikasta toiseen. Tätäkin asiaa kompensoi 16-vuotiaana saatava ajokortti, mutta siitä ei vaihtarina pahemmin hyödy. Vaikka tää homma pelaa Suomessa, on mun turhautumisen taso saanut mut ajattelemaan ajokortin suorittamista samalla sekunnilla kun pääsen takasin.

Kuulumisten vaihtaminen

Kaipaan sitä, että ihmisiä kiinnosti tietää mitä kuuluu jos sitä kysy. Oon joskus alkanu selittää mun viikon tapahtumista, jos ei oo muutakaan puheenaihetta keksitty, mutta toista osapuolta ei oo näyttäny kiinnostavan kuunnella yhtään. Pystyn jopa lopettaa mun lauseen puoleen väliin ilman, että sitä kukaan huomais.

Koulupäivien vaihtelu

Suomessa mun motivaatiota piti yllä se, että jossain jaksossa mulla saatto olla tosi lyhyt päivä, jota ootin aina koko viikon ajan. Myös samoilla tunneilla oleminen joka päivä ympäri vuoden alkaa kyllästyttämään.

Rajaton netti

Kaipaan sitä, ettei mun tarvinnut pitää koko ajan silmällä datan säästämistä. Meidän koulun wifi on blokannu kaiken mahdollisen, jonka takia sitä on turha ees yrittää käyttää puhelimella. Puhelinliittymät on myös ylihinnoiteltuja tähän nähden, koska halvin on sen 45 dollaria, jolla saa 3GB dataa ja rajattoman määrän tekstiviestejä ja puheluita. Kerran ehin käyttämään ton netin kahessa viikossa, koska monilla mun tunneilla istutaan kaks tuntia tekemättä mitään.

Kuiva ilma

Teksasissa on oikeesti tosi kostee ilmasto koko ajan. Kaipaan sitä, ettei mun hiukset näyttäny koulupäivän päätteeks just suihkusta tulleilta.

TV-kanavat
Suomessa on vaan muutamia pääkanavia, joista on helppo valita mitä haluu katsoo. Täällä kanavia löytyy yli 1000, joten en jaksa ees selata menua löytääkseni sen mielenkiintosimman ohjelman.

Suomen kieli
Vaikka osaan ilmasta itteäni aika hyvin englanniks, niin jotkut asiat olis vaan parempi sanoo suomeks. Välillä en voi tehä muuta kun miettiä, että kuinka helpolla pääsisin, jos pystyisin tekemään pyydetyn asian omalla äidinkielellä. Tuun arvostamaan tätä tosi paljon kun pääsen takasin Suomeen.

Turvallisuus
Ihan vaan sen takia, että Suomessa meillä on katuvalot ja auto-onnettomuuksien määrä todella paljon pienempi. Tosi surullista nähdä, kuinka monesti mäkin kuljen täällä niiden ohi... mikä saattaa olla muutaman kerran päivässä.

Yleissivistys

Mä väitän, että vähintään melkein jokaisella suomalaisella on jonkinlainen käsitys siitä mitä maailmassa tapahtuu. Mitä oon tähän mennessä ehtinyt huomata on se, että Yhdysvalloissa patriotismi käsitetään eri tavalla kuin suurimmassa osassa muita maapallon kolkkia. Molemmissa maissa se näkyy arvostuksena omaa kotimaata ja itsenäisyyttä kohtaan, mutta suurin erottava tekijä on, ettei maailmantietämys pyöri meillä Suomessa pelkän oman navan ympärillä ja täällä isänmaallisuus tarkottaa lähinnä juuri sitä. Ehkä se johtuu siitä, että USA on ihan älyttömän iso maa eikä monet tuu ikinä ees matkustamaan oman osavaltion ulkopuolelle ja sen takia koe tarpeelliseks olla tietoisia kaikesta edellä mainitusta. Näin vaihtarin näkökulmasta tää tilanne voi olla hankala, koska välillä oon huomannut turhautuvani siitä, ettei ihmisiä yksinkertasesti kiinnosta se, mitä mä niille selitän. En tarkoita tällä sitä, että vaatisin kenelläkään olevan mitään käsitystä Suomen sijainnista, kielestä, kulttuurista yms, mutta ennakkoluulottomampikin vois olla.