Soft Landing Camp 1

New Yorkin Soft Landing Campistä tulee kaks erillistä tekstiä, koska mulla riittää niin paljon kerrottavaa ja kuvia, ettei kaikki asia mahdu samaan postaukseen.

Ensimmäinen päivä

Lauantaiaamuna me tavattiin Exploriuksen vaihtarien kanssa klo 8.45 Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa tehtiin lähtöselvitys ja heitettiin vielä viimisetkin hyvästit läheisille. Pienen odotuksen jälkeen kone lähtikin jo kohti Tukholman lentokenttää, josta mukaan napattiin ruotsalaisia vaihtareita ja lennettiin yhdessä 8,5 tuntia New Jerseyn lentokentälle. Meillä oli onneks suht tilava lentokone varustettu lämpimällä peitolla ja tyynyllä plus elokuvilla, joten toi aika ei tuntunut niin pahalta, vaikka puolessa välissä alkoi vähän ottaa jo päähän. Newarkissa meitä odotti rajatarkastus, jossa viisumit katottiin läpi, otettiin taas sormenjäljet ja myöhemmin päästiin hakemaan myös matkalaukut (joka painoi mulla muuten vaan reilu 19kg, mistä voin kyllä olla aika ylpee). Muille vaihtareille tää tarkastus näytti olevan ihan selvä juttu, mutta mun kohdalla se lentokenttävirkailija päätti pitää kunnon haastattelun ja kysyi ainakin 10 kysymystä mun opiskeluista ja isäntäperheestä. Heti tän jälkeen pääsin kokemaan mun ensimmäisen kulttuurishokin eli siis ihan sietämättömän kuumuuden. Nyt päivien mittaan oon jo vähän ehtinyt tottua tähän +35 asteen (tuntuu 40 asteelta) ilmastoon, eikä se loppujen lopuksi oo enää niin paha. Mutta kuitenkin, lentokentältä me jatkettiin bussilla hotelliin, jossa meidät jaettiin huoneisiin eri kansallisuuksien kesken ja mulla on siis huonekavereina norjalainen ja kiinalainen tyttö. Norjalaisen kanssa me tullaan ihan älyttömän hyvin juttuun, mutta kiinalaisen kaa ei olla pystytty pahemmin kommunikoimaan koska meiän välillä näyttää olevan vähän liian iso kielimuuri ja suuret kulttuurierot. Siitä huolimatta oon yrittäny sönköttää sille mitä nyt mieleen sattuu ja englantia on päästy puhumaan aika paljon, mikä on tosi hyvä asia isäntäperheen tapaamista ajatellen.

Toinen päivä

Ensimmäisenä päivänä kaikki aika meni totuttelemiseen, jonka takia ei ollut muuta ohjelmaa kuin yksi tapaaminen, jossa käytiin läpi leirin sääntöjä ja käytännön asioita. Takana oli noin vuorokauden mittanen valvomisputki aikaeron takia ja muutenkin unirytmi vähän hukassa, jonka vuoksi heräsin yöllä monen muunkin tapaan neljältä yöllä. Oon muutenkin pärjännyt täällä yllättävän lyhyillä yöunilla ilman minkäänlaista väsymystä, mitä itekkin ihmettelen. En oo yhtään aamuihminen, mutta nyt mä oonkin yhtäkkiä täysin pirteenä heräämässä seitsemäks aamupalalle. Sitä saakin miettiä mistä se sit johtuu.

Sunnuntaina, eli toisena päivänä, päästiin sitten tosiaan puolen päivän aikoihin lähtemään kiertoajelulle New Yorkiin ja tarkemmin sanottuna Lower Manhattaniin. Neljä tuntia kestäneen kierroksen aikana me ehdittiin näkemään mm. 9/11 muistomerkki, Empire State Building, Brooklyn Bridge, Chinatown ja Little Italy. Parasta oli kuitenkin kokea kaikki korkeat rakennukset ihan vierivierestä, koska en oo ikinä aikasemmin nähnyt mitään samanlaista. Näiden jälkeen oli kolmen tunnin vapaa-aika, jolloin me käytiin suomiporukalla kiertelemässä ympäri kaupunkia ja syömässä tosi ihanan näkösessä ravintolassa. Pian olikin sit päivä jo pulkassa ja me lähdettiin ajelemaan takasin hotellille.

Meillä on koko ajan ehtinyt olla tosi paljon tekemistä, mikä on tottakai helpottanut myös tänne sopeutumisessa, mutta vie myös hirveesti aikaa yhteydenpitämisestä. Mä yritän kuitenkin aina löytää aikaa postauksien kirjoittamiseen jossain vaiheessa, joten olkaa kaikki kärsivällisiä, jos musta ei heti kuulu mitään.

Hyvää koulun alkua sinne Suomeen!

Huomenna

Päivät vähenee käsiin ja lähtö on HUOMENNA! En osaa sanoa jännittääkö vai ei – vaikka tuleva vuosi on mielessä koko ajan ja on ollut jo pidemmän aikaa, ei sitä vaan pysty tajuamaan, mitä on kohta tapahtumassa. Välillä se todellisuus iskee vasten kasvoja, mutta suurimmilta osin en osaa vieläkään sisäistää sitä. Kuukausi sitten mä vasta tajusin kuinka paljon mulla on vielä tekemistä jäljellä ja kauheinta oli yrittää saada kavereiden kanssa menoja sumplittua yhteen, kun kaikki oli jossain eri aikaan. Viisumin jälkeen mulla oli kyllä kaikki aikalailla jo hoidettu, mutta heinäkuussa viimestään alkoi olla tosi paljon menoja ja asioita, joita halusin vielä tehdä ennen kun lähden ja senpä takia mulla ei oikeestaan ehtinyt olla päivääkään, jolloin mä olisin voinut vaan olla. Nyt on kuitenkin tehty se, mikä on tähän hätään pystytty: läksiäiset pidetty, laukut pakattu ja oon tällä hetkellä niin valmis lähtemään kuin ikinä tuun olemaankaan.

Sanon vielä muutaman sanan mun sosiaalisista medioista. Sopeutumista ja koti-ikävää helpottaakseni mä en halua pahemmin vuoteni aikana elellä toinen jalka täällä Suomessa. Blogia mä pyrin ylläpitämään mahdollisimman aktiivisesti, jotta kaikki voi lukea sitten kuulumiset tätä kautta. Ja postaustahti on varmasti sitä nopeempaa, mitä enemmän toiveita saisin teiltä siitä, mitä haluutte kuulla. Lisäsin tän sivun alareunaan helpotukseks pienen kuvakkeen, johon voi syöttää oman sähköpostiosoitteen, jonka jälkeen saatte aina mun uusista teksteistä ilmoituksen sinne. Instagramin puolella mut tavoittaa näin alkuun nopeiten ja tuun aina sopivan kuvan löytyessä sen sinne julkaisemaan:

Instagram - lottamaari.a

Snapchat - lottamaaria

Edelleen tosi ristiriitaisilla, mutta odottavaisilla fiiliksillä mennään eteenpäin. Seuraavan kerran mä taidankin kirjoitella USA:n puolelta.

Pakkaaminen

Mä oon ite yrittänyt aikoinaan etsiä näitä pakkauspostauksia, mutta en oo ikinä oikein löytänyt mitään sellaista mulle sopivaa. Niinpä tein tän nyt ihan vaan omasta kiinnostuksesta ja myös sen takia, että yllättävän moni on ollut kiinnostunut tietämään mitä kaikkea pakkaan.

Mä ootin pakkaamista tosi innoissani alussa, mutta nyt karu todellisuus iski, kun mä yritin oikeesti miettiä mitä kaikkea otan mukaan ja mitä jätän tänne Suomeen. Miten pakata koko elämä yhteen matkalaukkuun? Siinäpä vasta kysymys. Päätin lähteä sillä periaatteella, että otan mukaan mahdollisimman vähän vaatteita ja juuri ne kaikkein tarpeellisimmat, joita varmasti tuun käyttämään. Täytyy sanoa, että ehkä vähän piti tästä suunnitelmasta joustaa, koska huomasin, ettei multa löydy kauheesti mitään koulun pukukoodia vastaavia kesävaatteita. Ensimmäisenä mä aloitin paikallissäähän tutustumisesta, ennen kuin aloin väsäämään pakkauslistaa. Siitä oon tosi tyytyväinen, ettei mun ensisijaisesti tarvii kauheesti mitään erityisen lämmintä ja painavaa raahata mukanani, koska molemmissa New Yorkissa ja Texasissa tän hetkiset lämpötilat on 30 asteen paremmalla puolella. Texasissa toi lämpötila pysyy aika varmasti samanlaisena vielä muutaman kuukauden eli tarvittaessa voin sieltä sitten myöhemmin ostaa lämpimämpiä vaatteita. Ilmaston lisäksi mä oon kiinnittänyt huomiota koulun pukukoodiin, joka on myös tuonut mukanaan omat ongelmansa, vaikka en osaa sanoa kuinka tarkasti niitä noudatetaan. Huomioikaa, että mukaan lähtee myös tuliaiset ja läksiäislahjat.

Housuja. Noi kuviolliset laitan päälle koneeseen.

Pitkähihaiset paidat. Farkkutakin otan myös koneeseen mukaan.

Lyhythihaisia paitoja. Mun hostit yllätti mut maaliskuussa synttäripaketilla, jossa oli koulun logolla varustettu T-paita. Sitä on tullut käytettyä jo kesän mittaan ihan muuten vaan ja lähtee tottakai myös mukaan.

Urheiluvarusteet

Mekot

Kengät. Mustat tennarit aattelin laittaa jalkaan lähtiessä.

Laukut. Pieni ruskea olkalaukku lähtee käsimatkatavaroissa. Reppua mulla on tarkoituksena käyttää koulussa ja se on mun mielestä myös käsilaukkua parempi vaihtoehto esim. New Yorkia kiertäessä.

Pussukoissa mulla on meikkejä ja hygieniatuotteita esim. lääke- ja matkapakkauksia.

Tärkeitä papereita lähtee aika paksu pino, lompakko, penaali, adapteri, passi, sanakirja ja liput.

Otan mukaan mun puhelimen ja vähän vanhemman kameran, jota oon kannellu mukana aina tilanteesta ja matkasta riippumatta. Kaikki mun blogin itseotetut kuvat on jommallakummalla näistä napattu, eli ihan hyvin pitäis siis pärjätä. Varaan myös muistitikun läppäriin, jotta voin siirtää kuvat ja videot sinne, ettei tila loppuis kesken heti ekojen päivien jälkeen.

Yks ruumaan menevä matkalaukku kokoa 73cm x 48cm x 33cm ja käsimatkatavaralaukku 54cm x 35cm x 19cm, jonka lisäks otan aikaisemmin nähdyn pienen ruskean olkalaukun. Maksimipainot näille on 23kg ja 8kg, joista mulla tuli noin 21kg ja se 8kg täyteen eli tiukille menee varsinkin NYCin päivien jälkeen.