keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Sijoitustiedot

Ensinnäkin anteeksi, jos tää teksti takkuilee. Mä en osaa ollenkaan päättää, että kirjoitanko puhe- vai kirjakielellä, joten oon nyt yrittänyt yhdistellä molempia ja saada lopputulokseksi mahdollisimman luonnollisen välimuodon.

Sain mun sijoitustiedot jo viimevuoden puolella lokakuussa, jolloin mulle soitettiin kesken tunnin tuntemattomasta numerosta. Tuolloin mä päätin kuitenkin antaa asian odottaa ja soittaa takaisin silloin, kun aikaa oli taas enemmän. Jostain syystä mun mielessä kävi ajatus, että soittaja saattaisi olla Explorius, joten menin vielä tarkistamaan heidän numeronsa. Vasta kaksi päivää aiemmin mä olin tosiaan saanut viestin mun hakupaketin hyväksymisestä Yhdysvalloissa, joten ehdin automaattisesti ajatella, että asian täytyi jotenkin liittyä siihen. Soittaessani takaisin tuli kuitenkin ihan mahtava fiilis, kun isäntäperheen kerrottiin löytyneen jo. Alkuhässäkän jälkeen olin tästä tiedosta vielä tosi varuillani, koska ajattelin, että heidän elämäntilanne ja ajatukset ehtii ajan myötä muuttumaan. Nyt pikkuhiljaa se alkaa kuitenkin pinttymään mun päähän, että mä todellakin tuun asumaan vuoden tän perheen luona.

Ensi vuoden mä tuun siis viettämään Texasissa! Mun tuleva isäntäperhe asuu Texasin pääkaupungin Austinin esikaupunkialueella, jonka yhteisasukasluku on noin 1,9 miljoonaa. Itse kylä on paljon pienempi mihin oon täällä Suomessa tottunut, mutta heiltä ajaa sellaiset 30 minuuttia Austinin keskustaan, jossa on varmasti vähän vilkkaampaa. Asuinalue vaikuttaa myös mun mielestä tosi mukavalta ja perheystävälliseltä varsinkin niiden kuvien perusteella, mitä host mom on ehtinyt jo lähettää. Mun isäntäperheeseen kuuluu mom, dad, 6-vuotias poika sekä 3-vuotias tyttö ja tuun olemaan heidän ensimmäinen vaihtarinsa. Tää perhe on todella aktiivinen ja käy usein esim. eläintarhoissa, uimassa, jääkiekkomatseissa ja ulkona syömässä. Hakupaketin mukaan meitä yhdistikin mm. lätkä ja tosi TV-ohjelmien katsominen.

Tottakai mulla oli alun perin jonkinlainen kuva Texasista mitä nyt olin muualta kuullut ja elokuvista nähnyt. Cowboyt, rodeo, autiomaa, kuumuus, pikaruoka, eteläinen aksentti, countrymusiikki, ja nyt isäntäperheeseen tutustuessa pystyn sanomaan, että näitä stereotypioita sieltä todellakin löytyy ja runsaasti. Niiden takana on kuitenkin niin paljon enemmän elämää ja ihmisiä mahtuu moneen muottiin, että jään innolla odottamaan mitä kaikkea tuun mun vuoden aikana kohtaamaan. Host momin mukaan kaupunkina Austin ja sen ympäristö on muutenkin erilainen muihin Texasin alueisiin verrattuna, koska siinä missä muu Texas saattaa olla vanhoillinen, voi Austin olla paljon vapaamielisempi.




Pakko myöntää, että koulunkäynti jännittää mua tällä hetkellä kaikkein eniten, koska se tulee varmasti poikkeamaan jo pelkästään oppilasmäärän takia siitä mihin me ollaan täällä Suomessa totuttu. Saa nähdä miten mä nimittäin sopeudun 2600 oppilaan sekaan! Oon kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen, että harrastusmahdollisuudet on monipuoliset ja koulu näyttää panostavan niihin kunnolla, koska esimerkiksi jo pelkästään campus –alueella on useita erilaisia urheilukenttiä. Kuulin myös jostain, että Texasin kouluihin otetaan viisi vaihtaria per lukuvuosi, joka on mun mielestä varsin vähän oppilasmäärään suhteutettuna, mutta ainakin pääsen tutustumaan heihin entistä paremmin!

Myös ilmastossa tulee olemaan totuttelemista, koska se saattaa vaihdella vuoden aikana huomattavan paljon. Olin toivonut haastattelussa, että pääsisin mahdollisesti lämpimään osavaltioon (vaikka kaikki osavaltiot onkin varmaan keskimäärin lämpimämpiä kuin Suomi) ja sijoitustietoja soitellessa mulle sitten kerrottiin, että se toive tulee ainakin toteutumaan. Korkeimmillaan lämpötila saattaa Texasissa nousta 40 asteeseen ja talvella laskea nollan alapuolelle. Nyt huhtikuussa mittari näyttää 30˚C ja joulun alla säätä seuraillessa saattoi se silloinkin olla reilusti yli 20 tuntumassa, eli ainakin erilainen joulu on luvassa.

Mä odotan lähtöpäivää jo tosi paljon, koska haluan päästä näkemään miten eri tavalla pystyn elämään mun vuottani verrattuna siihen mihin oon täällä Suomessa tottunut. En malta päästä näkemään minkälainen mun tuleva asuinpaikka on ja minkälaista se arki on vähän pienemmässä kylässä ja ennen kaikkea paikallisessa perheessä ja yhteisössä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti